Olin marraskuussa kutsunnoissa ja oli oikein mielenkiintoinen reissu. Jouduin 6,5 tuntia olemaan kutsuntapaikalla ja ei siitä oikein mitään hyötyä ollut. Oli koko porukan viimeinen, eli tuli katsottua paikalla näytetyt propagandafilmit oikein kunnolla.
Kutsunnoissa täytyy ilmoittaa, että meneekö siviilipalvelukseen vaiko armeijaan. Ilmoitin itseni siviipalvelukseen enkä armeijaan, koska armeijasta pystyy kieltäytymään vasta sinä päivänä kun menee kasarmeille. Siviilipalveluksesta kieltäytymiseen riittää siis Lapinjärvelle ilmoittaminen ihan milloin itse vain haluaakaan.
Peace&love: Aleksi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Kiitoksia kommentista ja lykkyä tykö itsellesi :--)
VastaaPoistaEnsinnä tohon onnellisuushommaan: olet varmasti aivan oikeassa. Pointtini oli kuitenkin lähinnä se, että yhteiskunnassa vallitsevat normit saavat ihmisen kuvittelemaan, että tietty elintaso on hieno ja tavoiteltava asia. Esim. ihminen kokee töissä raatamisen kunniallisena ja arvokkaana, vaikkei oikeasti nauttisikaan siitä.
En usko, että vaikkapa omien vanhempieni ikäluokka pitäisi kovinkaan tavoiteltavana hippikommuunissa asumista ja dyykkaamista, kun he ovat tietynlaiseen "laatikkoon" kasvaneet.
Ja toiseen ihmettelyn aiheeseen: tässä vuoden aikana oon enempi avannut silmiäni näiden päihdeasioiden suhteen. Kommenttisi siihen kohtaan oli vallan mainio.